On musta maa, taivas päällä Kädessä taakka, takana murhe Ranta aava, huurre kajastaa On kädessä rakot raadannan Velat alla vuosien On usko kuollut On risti kaatunut Suvi illan vieno tuuli huokaa vuorten alta Hongikon polkua hopeoipi kuu taivahalta On sisällä palo pakanan poissa murhe kalman Astuu tahto nyt tilalle tuon ristin ikuisen harhan Mutta en sinne suohon sorru kunnes kannan kahta kättä viittä sormea minä viritän kynttä kymmentä ylennän