Nousen ylös, huuhdon mullan mausta suun Tutut kasvot lammen pintaan heijastuu Ei ole hävinnyt piirteistä vähäisinkään, sitä ihmettelemään jään Lehto ympärillä huokuu silkkaa elämää Tämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja Kestä vielä pystyssä Marjojensa painosta, uhkaa runko murtua Auttakaa oi vanhusta Silmät valolle arkoina tuottavat kyyneleen Kasvot kalpeat saavat värinsä uudelleen Sillä tämä on viimeinen uhrilehto, alttarilla on pihlaja tää Vanhus marjoillaan meidät kaikki elättää Tämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja Kestä vielä pystyssä Marjojensa painosta, uhkaa runko murtua Auttakaa oi vanhusta Marjoillaan meidät eloon saa Lahjoillaan tuskan karkottaa Marjoillaan meidät elättää Lahjoillaan... Tämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja Kestä vielä pystyssä Marjojensa painosta, uhkaa runko murtua Auttakaa oi vanhusta Marjoillaan meidät eloon saa Lahjoillaan tuskan karkottaa Marjoillaan elättää Lahjoillaan...