Tahdon täältä kauas päättyvien teiden taa Asumusten tuolle puolen loppuun vaeltaa Sinne missä rakkauteen ei kahta tarvita Edes yhtä missä ihmistä ei luonto tunnusta Tahdon taittaa matkan jossa herruus mitataan Teot sekä sanat viimein tarkoin punnitaan Jossa kukaan ei voi sanoa en tiennyt kuinka käy Jossa joka piilo paljastuu, olen nähnyt näyn En aio olla enää tätä Viheliäs, läpimätä En piittaa hiukkaa edes vähää Aion jättää leikin tähän Tahdon maistaa tuulta Juoda puiden huminaa Olla osa puroa, osa kiven tarinaa En tahdo kantaa enää stigmaa ihmisen En tahdo haistaa löyhkää: smegmaa ihmisen En aio olla enää tätä Viheliäs, läpimätä En piittaa hiukkaa edes vähää Aion jättää leikin tähän Aion jättää tämän tähän En aio olla enää tätä Viheliäs, läpimätä En piittaa hiukkaa edes vähää Aion jättää leikin tähän Aion jättää tämän tähän Jätän-tän-tän-tän tämän tähän Jätän-tän-tän-tän tämän tähän