Sinä tulit kuin kaamos Korpinmusta, valoton Havisit hiljaa kuin lehmus Silmissäsi katse eloton Kuunkalpeana kasvosi loisti Verisumu silmäsi sumensi Varjot laskivat yllesi hunnun Lumivalkoisen Tuulahti tuonen tuuli Lainasiivin leijailit Halki mustan avaruuden Humiseva yksinäisyys jäi Kulki kuu radallansa Pimeässä se keikkui Ei jälkeäkään auringosta Se muistoissa hehkui Huurtuivat hirret hallayönä Elon liekki haurastui Kun suljin raskaat silmäni Näin jälleen kauniit kasvosi Tuulahti tuonen tuuli Lainasiivin leijailit Halki mustan avaruuden Humiseva yksinäisyys jäi Hiljaa soi laulu levollinen Yllä vuorten, metsien Hiljaa soi laulu vainajien Kaihovirsi ikiaikainen Tule kokko koillisesta Pohjolasta lennä Tulisiivillesi nosta Kanna yli tuonen veen Ota minut siivillesi Kyydissäsi kanna Vie mukanasi Vainajalaan Jotta nähdä hänet saan Katkeruuden malja