---

Routaisesta maasta, vainajalasta nousen ylle tähtien

Kaiken ajan loputtua näen maailmankaikkeuden

Kuolemasta karkoitettuna, elämän hylkäämänä

Tähtisumun varjossa alkutiedon lähteellä

Metsänkulkija - ikuisesti vaeltaa

Kalmankantaja - valottoman polun taa

Muinaisen valon hehkussa polku piilotettu

Unohdettu kallis määränpää

Kuulen kutsun kadonneen, se kohtaloni määrää

Olen matkaava ajasta ikuisuuteen

Kuljen muinaista polkua

yksin Herrani valossa

Metsän hengetön tuuli hiljaa kuiskailee

Kertoo ajasta ennen alkua

Kirottu aaveena vaeltamaan

Metsänkulkija on nimeni

käyn kohti pimeyttä