---

Voima muodottomasta kaaoksesta kipua

Ylös alun yöstä, aamun usvaan seisomaan

Pohjantuulet sinua saattoi, puki lihaasi

Jälkeläistesi ensihuudot pian sanoitti

Ei synny uutta elämää ilman valotonta yötä

Ei uusi ääri versoa, ilman surmatyötä

Ajan kerratessa iäti kiertojaan

Aina uuden tulon tieltä vanha tapetaan

Taas kuilun lapsen rakentaa

Maailman menneen raajoista

Kunnes henget tulesta

Mannut tuhkaks kaskeaa

Jumalat ja kuninkaat

Meri ahmii nieluunsa

Laulu suuren pohjolan

Vaipuu alle tulvan

Hiljaa on taivas, vaiti on maa

Kaikki on niin tyyntä, ennen tulevaa

Kun roihu sammuu, tuhka lumiharson saa

Jäljellä on enää pimeyttä ja kuolemaa