Veri herättää minut jälleen Usvan noustessa tuhkasta Myrskyn äänien tervehdykset hiljaisuuden pirstoavat Tätä paikkaa ei tunne kukaan Mutta pelkonsa tunnustavat Ristinkantajat vaivatta riivaan kuvilla heidän kauhuistaan Avaan mustan arkkuni ja nousen syleilyysi Öisen raikkaan ilman ja pakkasen kirpeyteen Sisimpääni ravistaa tämän pimeyden viehätys Mestarimme lupaukset ikuisuudessa kaikuvat Kohtalonne on ennustettu Kaiverrettuna lihaanne Teljettyinä kuin rotat loukkuun Suuren pedon armoille Nämä huoneet tulvivat vihaa Täällä elävät sielujen huudot Veri herättää kaiken jälleen kylmään loistoon uljaaseen