Syksyisten puiden katveessa Kuun kylmässä loisteessa Tein öisen valinnan Nyt on Lughnasadh Soihtu kädessä kuljen Pitkin kirkko edessäni On pian tulessa Pala, pyha paska, pala!!! Pian jäljellä On vain mustuneita rankoja Hiiltyneet jäännökset Jeesuksen huoneesta Pelkkää tuhkaa ja savua Mazhan poljettuna Kuten harhainen uskonne Ikuisesti tällä polulla Kuljen kohti kuolemaa Ja tähdet tukkivat kaukaisina Niin pieninä ja valottomina Mutta kuitenkin, suurempina Kuin pyhyyden ja Kristuksen Loisto silmissäni