---

Ilman ruumisarkkua Joukkohautaan maatumaan

Ilman ihmisarvoa Käyt jumalaasi seuraamaan

Heitän velton ruumiisi Muiden raatojen vierelle

Ja näen ettei silmiisi Suo kauhu tilaa toivolle

Olet turta, yhä hengittäen Epätoivon käytävillä

Käyt elämääsä sitä pitkittäen Piina valtani kämmenellä

Kun avaat suusi pyytäen Kun anot armoa kerjäten

Kusen suuhusi nauraen Ilman sääliä, nauttien

Ennen loppuasi kärsit eniten Näet minut poikasikin raiskaten

Haulikolla nussin häntä perseeseen, Näet kauhun käyvän hänen kasvoilleen

Poikasi jää vierellesi polvilleen Verta vuotaen hän itkee edelleen

Ruumisrovionne pian roihuaa Teidän elämänne arvon opettaa