---

“Se kuollut ei oo mi voi iäti maata

Aikojen myötä voi kuolokin laata

Se kuollut ei oo”

[Quote from “The Nameless City” by H. P Lovecaft 1921]

[Translation by S.A. Kivinen 1987]

Tread lightly, hear the calling night

Thin sheets of ice give in beneath the white

Silent and tender, winter’s cloak divine

Breathe in the dusk’s hushed air sublime

Be still in this moment of dark

Linger quietly under these stars

Call out beyond the reaches of memory

And hold my heart captive, oh

“Se kuollut ei oo mi voi iäti maata...

Aikojen myötä voi kuolokin laata

Se kuollut ei oo

...Se kuollut ei oo mi voi iäti maata...

...Aikojen myötä voi kuolokin laata....”

Be still in this moment of dark

Linger quietly under these stars

Call out beyond the reaches of memory

And hold my heart captive, no

I inhale the dusk, the crystalline air

The frozen dew vaporized, star-silver lined

The world is a playground of ethereal shadowlings

An endless merry-go-around, sprung from the eye of the moon