Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois. Hän ei yhtäkään luotansa sulje eikä karkoita ketään pois. Maan alimpiin paikkoihin astui Hän kantaen ristiään. Siinä verehen viittansa kastui, repi piikit tuon puhtaan pään. Vaan alas, oi, alemma vainen vei tuskien raskas tie sinne, missä vain syntinen nainen sekä ryöväri yössä lie. Kun kieltäjän kurjan Hän kohtaa, ei vältä, vaan luokse käy. Pyhä rakkaus silmistä hohtaa eikä kostoa, vihaa näy. Ja alemma vieläkin tulla Hän tahtois, jos siellä ois Joku tunnolla haavoitetulla, Jotta korjata kurjan vois. Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois. Hän ei yhtäkään luotansa sulje eikä karkoita ketään pois.