Saat kauneutesi hukkaan valumaan Ei jää valon kauneus vaan pelkkä ahneus, taas saa luonto ottaa omistaan Ei jää enää sen kauneus, ei tavaksi tullutkaan sen ahneus Katsot taas kun huominen ei tulekaan Vain hämärään jäi uudestaan kiinni siihen häpeään Pelko hukuttaa uudelleen sinut maan alle pakenemaan Lapsen kasvosi eivät kestä häpeää, ei taas kukaan katso sinuakaan Ei jää enää sen kauneus, ei tavaksi tullutkaan sen ahneus Katsot taas kun huominen ei tulekaan Vain hämärään jäi uudestaan kiinni siihen häpeään Saat tavan, häpeän maan alla nukkuvan Saat tavan, häpeän maan alla nukkuvan Katsot taas kun huominen ei tulekaan Vain hämärään jäi uudestaan kiinni siihen häpeään