Kohti valoa laskenutta pakenen,
läpi taipaleen, jäätyneen.
Eikä kukaan minua siellä varro
vaik kotini minua kaipaa
Tappiosta taivaanrantaan.
Viha jäljilläin väsymätön.
Eikä kukaan heistä tule armoa antamaan,
veljiään veimme kuolemaan.
-
Yönä kolmantena saavun rantaan
järven jäisen, yksinäisen.
Kohti vastaista rantaa
lähden taivaltani taittamaan.
Saapuu vainolainen rantaan,
jouset jännittää.
Pilvet peittelevät pakkasyötä,
äärelt' veen valo tulen kajastaa.
-
Varustukseni maahan lasken
vain miekka kourassain jatkan
hangen läpi kahlattava on,
kohti vastarantaa
Matkan puolen päästä
jälkeen selän järven aavan.
Kansi jalkain alla murtuu
jää altani pettää.
Vesi hyinen minut ympäröi,
Turson koura tavoittaa.
Ja täysikuu
jään läpi silmäni kohtaa.
Vesi keuhkoni täyttää,
sydämeni jäätää.
Routa sisäinen lämmittää,
järven pohjassa saavun satamaan.
-
Autuaana silmäni suljen - Määränpääni on kuolleiden maa
-
Virrassa vuolaassa ajaudun,
syvemmässä merta.
Rantansa peittyneet ovat luista
matkalle jääneiden.
Musta vesi minua viettää
taivas tuhkaa sataa.
Ei tähtiä, ei kuuta, vaan pilvet
kannen kivisen peittää.
Tuonen joutsen rannalle johtaa,
Saivot siellä odottaa.
Joen penkereeltä avautuu
kuolleiden maa.
Elo jatkuu kuin entisessä vaan
ei päivää ei yötä.
Matkamies leponsa saa
rauhassa tuonelan.
Rauhassa Tuonelan...
(Eng. translation)
Routing towards the fallen sun
Through the frozen passage
Noone will be awaiting me there
Though home keeps yearning me
From the defeat to the skyline
A tireless enemy tracking my traces
And none of them will show me mercy
For we brought death to their bretheren
On the thrid night I reach the shore
Of a lake, frozen and sole
Towards the opposite shore
I set my path
The enemy arrives at the shore
Drawing their bows
The clouds shroud the frozen night
On the shore the torchlight glimmers
I drop my equipment
Only with a sword in my hand I carry on
Through the snowy crust my path goes
Towards the opposite shore
On the half way of the journey
On the spine of the wide lake
The shield beneath me starts to crumbel
The ice breaks
The hoary waters embrace me
An icy grip drags me down
And the full moon
Shimmers through the ice
Its rays meet my eyes
The water fills my lungs
Freezes my heart
The innerfrost grants warmth
On the bottom of the lake I reach the haven
Enlightend I close my eyes - My destination is the land of the dead
Drifting on a swift stream
Deeper than the sea
The banks are filled with bones
Of those that have met their journey's end
The blackwater carries me
Ashes rain from the sky
No stars nor moon, only the clouds
Shroud the rocky firmament
The swan of Tuoni leads me to the shore
Where the Saivo await
From the embankment of the river
Unfolds the land of the dead
Live goes on as before, though
there is no day nor night
The sojouner gains his rest
In the serenity of Tuonela
In the serenity of Tuonela...
